Yllätetään yhteiskunta -ryhmäläisten ajatuksia
30.11.2011Fazer Groupin Karsten Slotte: yritysvastuu osa Fazer-konsernin jokapäiväistä työtä
120 vuotta täyttävä Fazer-konserni on liittynyt Yllätetään yhteiskuntaan ja tuo sen käyttöön valtavan osaamisensa ja painoarvonsa liike-elämässä ja koko yhteiskunnassa.
Konsernijohtaja Karsten Slotten mukaan Fazerilla on suurena työantajana velvollisuus olla mukana viemässä Suomea eteenpäin:
– Suomi tarvitsee tällä hetkellä positiivista ajattelua uskoa tulevaisuuteen. Maailma nähdään tänä päivänä turhan synkkänä ja pessimistisenä, silti elämä jatkuu ja joka aamu mennään töihin. Kun meitä edeltävä sukupolvi antoi meille vapaan maan, meidän tehtävämme on työ – ilman sitä ei Suomessa ole hyvinvointia. Tarvitsemme myös toimivat työmarkkinat ja hyvin järjestettyä koulutusta.
Karsten Slotte kertoo seuranneensa Yllätetään yhteiskuntaa jo pidemmän aikaa ja lukeneensa tarkkaan saamansa uutiskirjeet. Lopullinen sysäys yhteisöön liittymiseen tuli sen jälkeen kun hän oli ollut puhumassa yhteiskuntavastuusta PwC:n tilaisuudessa ja keskustellut siellä Yllätetään yhteiskunnasta PwC:n Sirpa Juutisen kanssa. Mitä Karsten Slotte sitten odottaa Yllätetään yhteiskunta -yhteistyöltä:
– Me emme halua missään tapauksessa olla vapaamatkustajia Yllätetään yhteiskunnassa, haluamme antaa sille paljon. Toivon, että Yllätetään yhteiskunta ei jää vain yritysten ylimmän johdon asiaksi, siihen tulisi saada mukaan mahdollisimman laajoja näkökulmia. Saamme myös varmasti uusia kanavia ja uusia mielenkiintoisia kontakteja.
----
Coorin Johan Mild: Työhyvinvointi lähtee johtamisesta
Coor Service Management Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild on ollut mukana Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä vuodesta 2009. "Mielestäni jokaisen yrityksen on kannettava entistä enemmän vastuuta myös yhteiskunnallisista asioista. Vielä muutama vuosi sitten yhteiskuntavastuulla ymmärrettiin pelkästään ympäristöön liittyviä asioita", sanoo Johan Mild. "Tänä päivänä meidän yritysten edustajien pitää olla vastuun kantajia." Yllätetään yhteiskunnassa Johania kiinnostaa yhteiskuntavastuun lisäksi se, että yhteisö tarjoaa mahdollisuuden myös itsensä kehittämiseen.
Johan Mild korostaa, että Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä on otettu vastaan todella merkittäviä public-private -haasteita.
– Nuorten työllistämishanke Uusien mahdollisuuksien tori lähestyi todella vakavaa ongelmaa ainutlaatuisella tavalla. Ymmärrettiin, että näin suurta yhteiskunnallista asiaa pitää lähestyä ruohonjuuritasolta, on luotava pieniä puroja, jotka monistettuina ja konseptoituina tarjoavat toimivan mallin. Tässäkin onnistumiset ruokkivat onnistumista. Tämä ajatusmaailma ja toimintatapa on meille palveluyrityksenä varsin tuttua, pienistä puroista se meidänkin liiketoimintamme muodostuu.
Yhteiskuntavastuusta kilpailuetua
Yhä useammin yritysten asiakkaat haluavat tietää miten niiden yhteistyökumppanit hoitavat yhteiskuntavastuunsa.
– Vaikka yhä useampi yritys hoitaa yhteiskuntavastuunsa kohtuullisesti ja asiakkaat vaativat jopa niitä koskevia sertifiointeja, on se vielä tänään kilpailuvaltti ja sillä pystyy erottumaan kilpailijoistaan. Yhteiskuntavastuussa on myös elementtejä, jotka voidaan tuotteistaa. Meillä Coorissa on tärkeää olla edelläkävijä myös yhteiskuntavastuun kantajana. Vastuullisesti toimiminen on myös kannattavaa.
Johanin mukaan yrityksille olisi tarjottava sekä porkkanoita että keppiä yhteiskuntavastuuasioissa.
– Olen joskus käyttänyt määräystä hehkulamppujen vaihtamisesta energiansäästölamppuihin esimerkkinä siitä miten nopeasti saadaan muutos aikaiseksi, kun se vain päätetään. Tietyissä yhteiskuntavastuuasioissa tällainen hehkulamppumääräys saattaisi olla paikallaan.
Lähiesimiehet avainasemassa
Johan Mildin mukaan työhyvin- ja pahoinvointi on äärimmäisen akuutti asia Suomessa.
– Työurien on yksinkertaisesti pakko pidentyä Suomessa ja se onnistuu vain, jos työntekijät voivat hyvin ja viihtyvät työssään nykyistä piudempään. On muistettava, että työhyvinvointi suinkaan lähde materiasta, se lähtee johtamisesta! Erityisesti lähiesimies on tässä avainasemassa. Meidän tyyppisessä kasvuyrityksessä on tietysti haasteena se miten saada johtamiskulttuuri ja jaksaminen pysymään kasvun mukana. Vannon kuitenkin kasvun nimiin, vaikka johtaminen stabiilissa maailmassa olisikin helpompaa.
Johan Mild korostaa, että yrityksessä, joka on hyvin johdettu ja jossa esimiestyöskentely toimii, on paljon vähemmän burnouteja. Sen sijaan huonosti johdetussa yrityksessä voidaan huonosti. Hyvällä lähijohtamisella voidaan ongelmat tunnistaa ajoissa.
– Hyvän ja huonon johtamisen ero on aito välittäminen ihmisestä. Meidän tulee huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Tietysti työntekijällä on myös vastuita – se on muistettava. Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä voitaisiin hyvinkin pohtia sitä miten luodaan työpaikalle sellainen ilmapiiri, että uskalletaan puhua ongelmista ennen kuin niistä tulee liian suuria. Ilmapiirin on oltava sellainen, joka sallii myös epäonnistumiset. Löytyisikö Yllätetään yhteiskunta -ryhmältä tähän työkaluja?
Coor Service Management on Pohjoismaiden johtava tukipalveluja toimittava yritys, joka on erikoistunut johtamaan, kehittämään ja tehostamaan tukipalveluja toimistoissa, kiinteistöissä, tuotantolaitoksissa ja julkisella sektorilla. Näin Coorin asiakkaat voivat keskittyä siihen toimintaan, jossa he ovat parhaita. Syksyllä 2011 Coor osti Lujapalvelut Oy:n koko osakekannan. Kaupan myötä Lujapalvelut Oy siirtyy syksyn aikana pois Luja-brändistä ja toimii jatkossa Coorin nimen ja yritysilmeen alla. Lujapalvelujen toiminta ja koko henkilöstö siirtyvät osaksi uutta kokonaisuutta. Yritysten yhteinen liikevaihto vuonna 2011 tulee olemaan n. 50 miljoonaa euroa.
---
Uusikaupunki käynnistää Uusien mahdollisuuksien torin kakkosvaiheen
Uusikaupunki otti nuorten työllistämiseen tähtäävän Uusien mahdollisuuksien torin vastaan innolla ja kaupungissa on jo toteutettu lukuisia innovatiivisia toimenpiteitä, kertoo Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan rehtori Merja Koski.
– Vetovastuu Uusien mahdollisuuksien torista tuli meille Novidaan heti sen jälkeen kun Jallu Raitanen oli keskustellut asiasta kaupunginjohtaja Kari Kosken kanssa. Tietysti pilottihankkeen käynnistäminen vei hieman aikaa, pitihän siihen saada mukaan niin monia eri tahoja. Olemme jo kuitenkin hyvässä vauhdissa ja nyt syksyllä saamme paremman käsityksen nuorten työllistymisestä kesätyösesongin jälkeen, kertoo Merja Koski. Viime maaliskuussa kaupungissa oli 77 alle 25-vuotiasta ilman työtä. Kun keväällä keskityimme ammattiin valmistuvien nuorten työllistämiseen, keskitymme syksyllä käynnistyvässä kakkosvaiheessa ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevien nuorten tavoittamiseen ja tukemiseen opiskelu- tai työpaikan saamiseksi.
Uusien mahdollisuuksien tori on saanut varsin suopean vastaanoton ja kaikki toimijat ovat pitäneet sitä kaupungille erittäin tärkeänä. Merja Koski korostaa erityisesti Uudenkaupungin yrittäjäyhdistyksen roolia, alueen PK-yritykset ovat innolla mukana. Myös työvoimatoimisto on ollut varsin aktiivinen. Merja Koski toivookin suurempien yritysten seuraavan pienempien esimerkkiä ja suhtautumaan uudenlaiseen hankkeeseen ennakkoluulottomasti.
Yrityskierroksella kaupunginjohtajan kanssa
Yksi Novidan toteuttamista UMT-toimenpiteistä oli Täältä tullaan työelämä, jossa keväällä valmistuvat opiskelijat osallistuivat muiden tapahtumien ohessa kaupunginjohtajan vetämälle yrityskierrokselle.
– Tällainen yrityskierros on ainutlaatuinen tapa tutustuttaa nuoria paikallisiin yrityksiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nuoret olivat todella innostuneita ja kiittelivät mahdollisuudesta osallistua kierrokseen ja koko tapahtumaan, kertoo Merja Koski.
– Muita toteuttamiamme toimenpiteitä ovat olleet mm. infotilaisuudet Valmet Automotivella, jatkettu työssä oppiminen eli Novidasta valmistuvien mahdollisuus aloittaa työ jo ennen valmistumispäivää sekä yrittäjyystapahtuma kaupan ja hallinnon valmistuville opiskelijoille. Myös avoimista työpaikoista ilmoittaminen Novidan ilmoitustaululla on herättänyt paljon mielenkiintoa.
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto varasi alle 25-vuotiaiden nuorten työllistämistukeen tälle vuodelle 110 000 euroa. Merja Kosken mukaan tämä yhdistettynä työvoimaviranomaisten Sanssi-tukeen edistää merkittävästi yritysten halukkuutta ja mahdollisuuksia työllistää nuoria.
Työnantajien uskottavat nuoriin ja järjestelmän uusiuduttava
Merja Koski korostaa miten tärkeää on saada työnantajat uskomaan ja luottamaan nuoriin työntekijöinä.
– Valitettavasti ikäpolvien ero näkyy työnantajien joukossa, siellä on paljon ennakkoluuloja nuoria kohtaan. Meidän on muutettava tällainen ajattelu kertomalla hyviä tarinoita nuorista. Kun puheet muuttuvat, teot ja asenteetkin muuttuvat, korostaa Merja Koski.
Merja Koski kaipaa muutosta myös julkiselle puolelle
– Julkinen järjestelmä ei tue riittävästi nuorten työllistymistä. Painopisteen on muututtava nuorten auttamisesta järjestelmän kehittämiseen sellaiseksi, että se tukee työllisyyttä pitkäjänteisesti. Tuodaan "Rewrite your life" -sloganin rinnalle "Let's rewrite our official system!"
Merja Koski sanoo olevansa tavattoman tyytyväinen siihen, että Yllätetään yhteiskunta -ryhmä on lähtenyt liikkeelle nuorten työllisyysasian kanssa.
– Uusien mahdollisuuksien torissa kaikilla on vain saatavaa ja voitettavaa.
---
Pwc:n Sirpa Juutinen: vain yksi viidestä raportoi yritysvastuusta
Pwc julkaisi keväällä yritysvastuubarometri 2011 -nimisen selvityksen, josta selviää, että neljä viidestä Suomen 500 suurimmasta yrityksestä ei raportoi lainkaan yritysvastuusta. Pwc:n Sirpa Juutisen mukaan tämä on yllättävää. Se ei kuitenkaan ole suurin ongelma:
– Vaikuttaa siltä, että suurin osa niistäkin yrityksistä, jotka yritysvastuusta raportoivat, on keskittynyt enemmän itse raportointiin kuin yritysvastuun tavoitteelliseen johtamiseen osana bisnestä. Vain muutamassa yrityksessä on yritysvastuu strategisella tasolla. Sen tulee ulottua johtoryhmän ja hallituksen agendalle asti.
Barometrissä lähestyttiin yritysvastuuta kolmesta näkökulmasta: strateginen yritysvastuu, yritysvastuun johtaminen ja yritysvastuun raportointi. Pwc:n yritysvastuubarometrin mukaan yritysvastuuraportoinnissa henkilöstö- ja ympäristöraportointi on huomattavasti kehittyneempää kuin taloudellisen ja muun sosiaalisen vastuun raportointi. Sirpa Juutinen korostaa yritysten vastuuta myös sosiaalisesta toimintaympäristöstään:
– Jos yrityksen sosiaalinen toimintaympäristö pilaantuu, sitä voidaan verrata luonnonympäristön tuhoutumiseen. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on eräänlaista luonnonvarojen niukkuutta. Jos tulevaisuuden työntekijät eivät ole priimakunnossa, syntyy huono kierre, kun riittävän hyviä työntekijöitä ole saatavissa. Se on nuorten itsensä kannalta inhimillinen katastrofi ja aiheuttaa myös yhteiskunnan kustannusten kasvua.
Tavoitteet puuttuvat
Pwc:n ympäristöbarometri osoitti että yritysvastuun johtamisessa suurin ongelma on tavoitteiden puuttuminen. Kaksi kolmesta yrityksestä, jotka raportoivat yritysvastuusta, on julkaissut ympäristötavoitteita, mutta taloudellisesta ja sosiaalisesta vastuusta on tavoitteita ilmoittanut vain joka neljäs. Myöskään yritysvastuun liiketoimintamahdollisuuksista ei viestitä, sillä vain yksi kymmenestä barometrissä tutkitusta yrityksestä on kuvannut kattavasti kestävän kehityksen sille luomia mahdollisuuksia.
Yhteiskuntavastuun kantaminen luo win-win-win -tilanteen
Sirpa Juutisen mukaan ei riitä, että yhteiskunta keskittyy pelkästään omaan tehtäväänsä ja yritys vain omaan liiketoimintaansa. Erinomainen esimerkki julkisen sektorin ja yritysten yhteistoiminnasta on Uusien mahdollisuuksien tori.
– Uusien mahdollisuuksien tori on loistava esimerkki yhteistyön luomasta win-win-win -tilanteesta. Tässä yritysten ja julkisen sektorin yhteishankkeessa voittavat kaikki – nuori työnhakija, työnantaja ja yhteiskunta. Tämä toimii, koska kaikki hoitavat omat tehtävänsä mutta kantavat myös yhteistä vastuuta. Uusien mahdollisuuksien torin kaltaisella yhteistoiminnalla voidaan ehkäistä ja ratkaista suuria ongelmia.
Puhuvatko yritysten ja yhteiskunnan edustajat sitten samaa kieltä? Sirpa Juutisen mukaan eivät aina:
– Kyllähän julkisella ja yrityspuolella puhutaan joskus eri kieltä ja samoja asioita kutsutaan eri nimillä. Tosiasia kuitenkin on, että kun yritykset lähtevät mukaan, ne voivat toimia suoraviivaisemmin. Kun saadaan aikaan oikea mindset, ruvetaan töihin. Ensin pitää ymmärtää iso kuvio ja sitten tehdään.
---
Työ- ja elinkeinoministeriön Tuija Oivo mukaan Yllätetään yhteiskuntaan
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikkö Tuija Oivo on todella innostunut Yllätetään yhteiskunta -ryhmän liikkeelle panemasta Uusien Mahdollisuuksien torista. Hänen innostuksensa syttyi Vantaan Uusien mahdollisuuksien tori -tapahtumassa, joka sai hänet toteamaan ainakin puoliksi tosissaan, että Uusien mahdollisuuksien tori on parasta mitä hänen 30-vuotisen virkauransa aikana on tapahtunut.
Uusien mahdollisuuksien torissa Tuija Oivoa miellyttää erityisesti se, että yritykset ovat niin aktiivisesti mukana ja se, että torilla todella kohtaavat työantajat ja nuoret työnhakijat.
– Onhan nuorten työllistämisasiassa luonnollisesti tehty paljonkin hyviä asioita, esimerkiksi TEM:in lanseeraama Sanssi-kortin avulla jo 3 800 nuorta on päässyt palkkatyösuhteeseen, Tuija kertoo. Sanssi-kortin tavoitteena on erityisesti nuorten nopea työllistyminen opiskelujen jälkeen. Poliittista tahtoa nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen löytyy, sillä vuoden 2010 lisäbudjetissa määrärahoja lisättiin 77 miljoonaa euroa TEMin ja OKMön yhteiseen ohjelmaan. Julkiset toimijat ovat tosissaan liikkeellä tämän asian kanssa.
– Tähän asti nuorten työllistymisongelmaa on kuitenkin pohdittu lähinnä viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen pöydissä, mutta ei se vain ole yhtä tehokasta kuin tällaisessa toimintamallissa, jossa yritykset ovat itse aloitteen tekijöinä ja aktiivisesti mukana. Ei pidä myöskään unohtaa järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka tekevät nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi erinomaista työtä.
TE-toimistoista kohtaamispaikkoja
TE-toimistoista halutaan yhä enemmän kohtaamispaikkoja, joissa työnantajat ja -tekijät voivat löytää toisensa. TE-toimistoissa haetaan avoimempaa vinkkeliä asioiden hoitoon, uusia toimintamalleja. Tuija Oivon mukaan saataisiin varmasti parempia tuloksia kun mentäisiin kysyntä edellä, työntekijöitä hakevien yritysten johdolla.
Tuija Oivo korostaa nuorten syrjäytymisen korkeaa hintaa, sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti mitattuna.
– Meillä on valitettavan hyvin tiedossa kuinka suuri osa 90-luvun alun laman aikana työttömiksi jääneistä on syrjäytynyt. Tälle syrjäytymiselle on jopa laskettu hintakin, jokainen nuori syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle 1,1 miljoonaa euroa.
Mitä Tuija odottaa nyt Yllätetään yhteiskunta -ryhmään liityttyään sen toiminnalta tulevaisuudessa?
– Yllätetään yhteiskunta -ryhmä on mahtava vuoropuheluareena, esimerkki public-private -yhteisöstä, jonka kaltaista ei ennen ole ollut olemassa. Odotan saavani tuoreutta ja viestejä "oikeasta elämästä", suoraan yritysten edustajilta. Sellaisia viestejä, joista voi generoitua uusia tapoja toimia. Minun tehtäväni on sitten mahdollistaa ja katsoa, että meidän järjestelmämme taipuvat ja sopeutuvat näihin uusiin toimintatapoihin. Haluan kuunnella ja myös laittaa itseni alttiiksi. Yhteiskunnassa tarvitaan tulisieluja ja ennakkoluulottomia tekijöitä, uskon löytäväni sellaisia Yllätetään yhteiskunta -ryhmästä.
-----
SEK & Greyn Marco Mäkinen haluaa lisää palloja peliin
SEK & Greyn toimitusjohtaja Marco Mäkisen mukaan yritykselle riitti ennen että tehtiin fyrkkaa. Tänään yhteiskuntavastuusta on tullut kilpailuvaltti, myös rekrytoinnissa.
– Vaikka yritys toteuttaisi yhteiskuntavastuutaan itsekkäistä syistä, parantaakseen kilpailukykyään, se kuitenkin kantaa vastuutaan. Tärkeintä on se, että tämä yhteiskuntavastuu ei ole vain 'raportointivastuuta', vaan aitoa, oikeaa tekemistä.
Esimerkiksi oikeanlaisesta vastuun kantamisesta Marco Mäkinen ottaa Yllätetään yhteiskunta -toiminnan, jossa jokainen osallistuja käyttää osaamistaan ja suhteitaan yhteisen hyvän edistämiseksi – kaiken lisäksi he tekevät sen innostuneesti ja mielellään.
– Yllätetään yhteiskunta -ryhmän jäsenillä on mielettömät suhteet sekä yritys- että julkisella sektorilla. Tämä on valtava voimavara tilanteessa, jossa tiedämme että kuntien ja muun julkisen sektorin on pakko karsia kulujaan. Tällainen tilanne on loistava tilaisuus uudenlaiselle rajoja rikkovalle yhteistyölle, korostaa Marco Mäkinen.
Nyt käynnistyvä Uusien mahdollisuuksien torin pilottihanke saa Marcolta täyden tuen.
– Tällainen hanke on mahtava tilaisuus sekä työantajalle että nuorille. Nuorten suuri ongelma on, että he eivät oikeasti tiedä mitä työelämä on, millaista se työnteko oikeasti on. Kuitenkin joka ikiselle sopii joku työ, heidän pitää vain saada tietoa ja päästä kokeilemaan. Tämänkaltainen pilottihanke antaa myös realistisen kuvan mahdollisuuksista ja siitä miten työelämään pääsee mukaan. Välillähän näyttää siltä, että kaikki haluaisivat Fazerille johtajaksi, mutta kukaan ei leipuriksi, vaikka näistä on pulaa. Pilottihanke osoittaa Yllätetään yhteiskunta -ryhmän vahvuuden, ei vain funtsailla ja kaiveta nenää, vaan tehdään.
SEK on vuosien varrella kantanut kortensa kekoon mm. järjestämällä paljon julkisuutta saaneita nuorisohakuja, joilla haettiin uusia kykyjä alalle.
– Alan johtavana toimijana meillä on velvollisuus koko alaa kohtaan. Vaikka alalle kuinka koulutetaan ihmisiä, varsinkin luoviin tehtäviin vaaditaan paljon muutakin kuin alan oppilaitoksissa saatava koulutus. Nuorisohakujemme kautta on löydetty lukuisia huipputyyppejä, joista osasta on tullut alalle merkittäviä vaikuttajia ja yrittäjiä.
Marco Mäkisen terveiset Yllätetään yhteiskunta -ryhmälle: lisää palloja peliin!
– Tuntuu, että kaikki tähän mennessä käynnistetyt hankkeet ovat onnistuneet, nyt vain tarvitaan lisää ideoita ja palloja peliin. Ei kaikkien tarvitse mennä maaliin, välillä pitääkin tulla huteja. Myös yhteistyötä julkisen sektorin kanssa voisi lisätä ja kutsua vaikkapa eri ministeriöistä toteuttavan portaan ihmisiä mukaan jo ideointivaiheessa. Heiltä saattaisi löytyä vaikka kuinka paljon uusia hankeideoita.
Marco kaipaa Yllätetään yhteiskunnalle myös lisää näkyvyyttä.
– Yllätetään yhteiskunnalla on jo nyt melkoinen track record, nyt pitää nostaa omaa häntää ja kertoa siitä eri tahoille. Jos kaikki asiat tässä maassa toimisivat yhtä hyvin kuin Yllätetään yhteiskunta, meillä olisi asiat todella hyvin. Kun keskustelen ihmisten kanssa, useat heistä ovat kuulleet ryhmästä jotain, mutta selvästikin haluavat tietää lisää. Tiedon jakaminen on kaikkien meidän mukana olevien tehtävä, meidän kerrottava kovaan ääneen, että olemme tällaisessa hienossa jutussa mukana.
--
Tectian Jari Mielonen ei hyväksy "yes, but" -ajattelua
Tectia Oyj:n toimitusjohtaja Jari Mielonen on ollut mukana Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä aivan alusta lähtien. Jari Mielosen mukaan hän kiinnostui ryhmästä siksi, että se on uusi tapa katsoa yhteiskuntaa, uusi tapa katsoa asioita, joista puhutaan paljon, mutta joille ei tehdä mitään.
– Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä arvostan myös sitä, että ryhmän yritykset eivät tavoittele mukana olollaan välitöntä hyötyä itselleen, korostaa Mielonen.
– Yllätetään yhteiskunta on parhaimmillaan täsmäase, joka pyyteettömästi tarttuu epäkohtiin, joita julkinen infra ei hoida ja auttaa ihmisiä, joita muut eivät auta. Yllätetään yhteiskunta tekee konkreettisia asioita, siellä ei ole "yes, but" -ajattelua, siellä tartutaan toimeen. Tällainen ryhmä yrityksiä on ainakin Suomessa ainutlaatuinen.
Tectian toiminnasta on peräti 95 % Suomen ulkopuolella, joten Jari Mieloselle Yllätetään yhteiskunta -tapaamisten sovittaminen aikatauluihin on ollut haasteellista. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole ollut ongelma:
– En todellakaan ole viime aikoina pystynyt osallistumaan tapaamisiin, mutta olen saanut varsin hyvin tietoa siitä mitä Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä tapahtuu. Luen tietysti newsletterit, mutta sen lisäksi olen saanut yksityiskohtaisempaa tietoa kahdenkeskisissä tapaamisissa Devoin toimitusjohtaja Jari Raitasen kanssa, joka on pitänyt minut hyvin ajan tasalla.
Uusien mahdollisuuksien tori hyvällä asialla
Jari Mielonen on seurannut mielenkiinnolla Uusien mahdollisuuksien torin kehitystä.
– Tämä hanke on todella hyvällä asialla. Minua ihmetyttää kuitenkin hieman se, että tarvittiin tällainen ryhmä yrityksiä potkaisemaan asia liikkeelle. Ehkä syynä on se, että yrityksissä on totuttu tekemään ja saamaan aikaan tuloksia, sanoo Jari Mielonen, joka on myös huolestunut lisääntyneestä eriarvoisuudesta.
– Eriarvoisuus on tämän päivän Suomessa samalla tasolla kuin 70-luvulla, vaikka ulospäin näyttää että kaikki on kunnossa.
– Itselläni on ysiluokkalainen ja olen päässyt varsin läheltä näkemään miten vaikeaa nuorten on päästä tutustumaan yrityksiin TET-toiminnan kautta. Ilmeisesti yritykset kokevat ettei asia kuulu heille. Kenelle se sitten kuuluu? Nämä nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja juuri TET:in kautta he saisivat ensi kosketuksen työelämään. He maksavat meidän eläkkeemme. Yritysten tulee olla tässä aloitteellisia ja tehdä yhteistyötä koulujen kanssa, tarjota aktiivisesti TET-paikkoja. Eihän tämä maksa yrityksille kuin hieman vaivannäköä. Yritykset voivat saada tästä vaivannäöstä myös itselleen selkeää goodwillia.
Jari Mielosta askarruttaa myös varusmiespalvelunsa päättävien nuorten putoaminen tyhjän päälle:
– On huolestuttavaa, että suuri osa varusmiespalvelusta siviiliin tulevista nuorista päätyy suoraan työttömyyskortistoon. Vaikuttaa, että ei ole ymmärretty jatkumoa: koulu, armeija, opiskelu ja työelämä ovat irrallisia palikoita, joiden väliin on liian helppo pudota.
Tectia on ryhtynyt puheista tekoihin ja kantanut oman kortensa kekoon mm. palkkaamalla kesäharjoittelijoita.
– Vaikka kesäharjoittelijat eivät vielä olisikaan kovin tuottavia työntekijöitä, ei heidän palkkaamisensa myöskään ole kohtuuton kustannus verrattuna sen tuomaan hyötyyn tulevaisuudessa – sekä harjoittelijalle että yritykselle.
Kansainvälisenä yrityksenä Tectian henkilökunta on varsin monikulttuurista. Helsingissäkin on edustettuna 12 eri kansallisuutta. Mielosen mukaan tämä monikulttuurisuus myös luo ja edistää suvaitsevaisuutta työpaikalla.
--
FremantleMedian Marika Makaroff haluaa kertoa tarinoita
– Me osaamme kertoa tarinoita ja juuri tarinoiden kautta viesti menee tehokkaimmin perille, sanoo FremantleMedia Finland Oy:n toimitusjohtaja Marika Makaroff.
– Tuottamamme televisio-ohjelmat ovat mainio keino tuoda esimerkiksi Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä käsiteltäviä aiheita suuren yleisön ja päättäjien tietoisuuteen.
FremantleMediassa onkin jo kehitteillä ohjelmaideoita, jotka tulevat tukemaan mm. Yllätetään yhteiskunta -ryhmän vireille laittamaa työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävää projektia. Marika Makaroffin mukaan Yllätetään yhteiskunta -toiminta sopii erinomaisesti Fremantlen missioon ja tapaan toimia:
– Tällainen vaikuttaminen, jossa ihmisiä innostetaan toimintaan, on tehokkaampaa kuin käskeminen ylhäältä, että näin tehdään.
– Me pyrimme tuottamissamme ohjelmissa tuomaan esiin sosiaalisia epäkohtia ja poistamaan ennakkoluuloja esimerkiksi muita kulttuureja kohtaan. Yrityksemme pyrkii olemaan kaikessa toiminnassaan hyvä yrityskansalainen, se lähtee jo omasta henkilöstöpolitiikastamme. Haluamme, että ihmisillä on hyvä olla meillä töissä, tuemme heidän opiskeluaan ja koulutustaan aktiivisesti ja kun kyseessä on näinkin luova ala, on tärkeää tukea erilaisia henkisiä virikkeitä.
Yllätetään yhteiskunta voi liikuttaa vuoria
Marika Makaroffin mukaan Yllätetään yhteiskunta -ryhmän toiminnassa on valtava voimavara, joka syntyy siitä, että ryhmään kuuluu niin monen alan edustajia ja ennen kaikkea siitä, että asioita mietitään yhdessä, ilman omia itsekkäitä pyrkimyksiä. Marikan mukaan sillä liikutetaan vuoria.
– Kun Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä lähdetään miettimään uusia ideoita, on tärkeää että ne ovat monistettavissa eri paikkakunnilla. On myös päästävä ideoista konkreettisiin tekoihin ja vietävä asioita eteenpäin oikeiden tahojen toteutettavaksi.
Marika Makaroff korostaa kuitenkin vapaan ideoinnin tärkeyttä Yllätetään yhteiskunta -tapaamisissa, siinä on tämän monipuolisen ryhmän voima.
– Minusta on upeaa, että Yllätetään yhteiskunta on näyttänyt, että yhteiskunnallisia asioita voidaan viedä tehokkaasti eteenpäin myös ilman poliittista päätöksentekoa, kansalaistoimintana, johon tässä yhteisössä osallistuvat yritykset ja yritysjohtajat. Tässä ryhmässä mukana oleminen kertoo paljon yrityksestä ja sen arvoista, täällä oikeasti tehdään asioita, se ei ole mitään viherpesua.
– Kaipaan keskustelufoorumeita, joissa mietitään asioita laidasta laitaan ja toivon että Yllätetään yhteiskunta pysyy sellaisena. Se on myös hyvä kokemus sen vuoksi, että siellä oppii kuuntelemaan. Ei todellakaan ole montaa foorumia, joissa olisi näin monta niin erilaista ja monen alan edustajaa miettimässä yhteisiä asioita.
Entä onko FremantleMedialla varsinaisia kaupallisia tavoitteita Yllätetään yhteiskunta -toiminnassa mukana olemiselle?
– Ne eivät ole päällimmäisinä, mutta saattaahan ryhmästä löytyä myös kaupallisia yhteistyökumppaneita ja toiminnassa mukana oleminen vaikuttaa luonnollisesti yrityskuvaamme positiivisesti.
--
Alma Media toteuttaa yhteiskuntavastuutaan tuotteidensa kautta
Alma Median missiona on toimia yksilön vapauden ja hyvinvoinnin puolesta, ja samalla demokratian, sananvapauden, luotettavan tiedonvälityksen ja omien viiteryhmiensä puolesta, kertoo yhtiön viestintäjohtaja Rauno Heinonen. Käytännössä tämä jo yli 100 vuotta Alma Median lehtien toimintaa ohjannut ajattelu tarkoittaa muun muassa lehtien ja verkkomedian vaikutusalueiden paikallisten ihmisten huomioimista ja heille tärkeiden asioiden ajamista. Muun muassa yrittäjille suunnatun Kauppalehden sisällössä ja toiminnassa korostuvat luonnollisesti yrittäjäyhteisöjen asiat.
– Toteuttaessamme yritysvastuuta emme halua pinnallista sini- tai viherpesua, vaan Alma Media haluaa olla oikeasti hyvä yrityskansalainen. Olemme tietääksemme ensimmäisenä mediatalona toteuttamassa yrityksestämme yritysvastuuraportin, joka valmistuu kesäkuun alussa. Me haluamme dokumentoida sen mitä olemme jo tehneet ja kertoa millaisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia meillä media-alan yrityksenä on, painottaa Rauno Heinonen.
Alma Media teki viime talvena syvälle menevän selvityksen siitä mitä media-alan toimijoiden yritysvastuulta odotetaan.
– Haastattelututkimuksena toteutetussa selvityksessä korostui mm. ympäristöasioiden sekä sisällön luotettavuuden merkitys. Median on oltava vastuullinen ja itse asiassa pelkästään uutisoinnin luotettavuus ei riitä, sillä median kuluttaja odottaa saamansa informaation olevan myös palvelevaa ja hyödyllistä. Mediayrityksen tärkein valuutta on luottamussuhde median käyttäjään.
Yllätetään yhteiskunta luonteva jatko Alma Median toiminnalle
Alma Media on vastikään tullut mukaan Yllätetään yhteiskunta -ryhmään. Millaisia odotuksia ja mielikuvia Rauno Heinosella on Yllätetään yhteiskunta -toiminnasta?
– Yllätetään yhteiskunta -toiminnassa on hienoa kollektiivinen rohkeus tarttua kiperiin asioihin, sellaisiin joihin muut eivät tartu. Meillä Suomessahan on totuttu ajattelemaan, että kyllä julkinen sektori hoitaa ongelmat. Tänä päivänä joudutaan kuitenkin varsin tarkkaan miettimään mihin julkisen sektorin varoja käytetään ja valitettavan monet ongelmat jäävät hoitamatta.
Rauno Heinonen toivoo myös, että Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä syntyvää keskustelua saataisiin laajennettua. Heinosen mukaan käsiteltävien asioiden on oltava ihmisille kiinnostavia ja myös maan valtamedia on saatava kiinnostumaan aiheista ja tarttumaan niihin.
– Olemme mielellämme mukana toiminnassa, jossa meidän pitää kääntää maailma ylösalaisin ja synnyttää asioita, joilla on ihmisille todellista merkitystä.
---
PwC:n Jan Holmberg uskoo tekemisen voimaan
PricewaterhouseCoopersin toimitusjohtaja Jan Holmberg arvostaa Yllätetään yhteiskunta -toiminnassa sen uudentyyppistä innovatiivisuutta. Hänen mukaansa on tärkeintä lähteä mukaan toimintaan ja edetä kuin maratonjuoksussa, etappi kerrallaan.
– Ryhtyessään johonkin hankkeeseen ihmiset ajattelevat liian usein, että pitää olla selkeä polku, jota pitkin edetään ennalta määriteltyyn päämäärään. Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä mukana oleminen on opettanut ettei näin aina ole. Tärkeintä on, että lähdetään tekemään. Ei ole ongelma jos satutaan tekemään joskus vääriä asioita, ongelma on se, ettei tehdä.
Jan Holmberg kiinnostui Yllätetään yhteiskunta -ryhmästä saatuaan asiaa koskevan sähköpostiviestin. Kun hän sitten tapasi Devoin Jallu Raitasen, vei Jallun innostus hänet mukaan.
– Nyt kun olen ollut mukana jonkun aikaa, koko yhteisön toiminta ja tavoitteet ovat selkeytyneet. On hyvä asia, että ryhmä ei käsittele suoranaisia bisnescaseja eikä jäsenien päätavoitteena ole bisneksen tekeminen lyhyellä tähtäimellä. Kyllä sitäkin syntyy ajan mittaan ryhmässä luotavien kontaktien kautta. Joka tapauksessa bisnestä syntyy vasta sitten kun mukana on riittävästi yrityksiä ja ihmisiä.
Holmbergin mukaan on tärkeää se, että Yllätetään yhteiskunta käsittelee yhteiskunnan ja yhteisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita avoimesti ja tulevaisuuteen katsoen.
- Yllätetään yhteiskunta -ryhmässä on hienointa se, että käsiteltäessä asioita ei anneta menneisyyden rasittaa, asioita katsotaan täysin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Päästään pois putkiajattelusta. Tämä on meille mukana oleville myös äärimmäisen kehittävää.
Uutta näkökulmaa teknologiateollisuudesta
Miten sitten Jan Holmberg haluaisi kehittää Yllätetään yhteiskuntaa?
– Ryhmän nykyinen jäsenkunta on painottunut palveluyrityksiin. Kaipaisin mukaan mm. teknologiateollisuuden edustajia tuomaan omaa näkökulmaansa näihin yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviin hankkeisiin. Teknologiateollisuuden yritykset ovat myös usein toimintapaikkakunnillaan merkittäviä työnantajia ja vaikuttajia.
Jan Holmberg korostaa, että ryhmässä tähän asti käsitellyt aiheet ovat tulleet nykyisten rakenteiden kautta, esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoilta. Janin mukaan Yllätetään yhteiskunnassa voitaisiin miettiä pelaajien rooleja ennakkoluulottomasti uudelleen.
PricewaterhouseCoopers Oy on täysin suomalaisessa omistuksessa oleva, vuonna 1954 perustettu KHT-yhteisö, jonka liikevaihto viime vuonna oli n. 88,5 miljonaa euroa. Yhteistyö maailmanlaajuisen PricewaterhouseCoopers-ketjun kanssa perustuu sopimukseen, jonka mukaan PwC:n maailmanlaajuiset toiminnot ja kehitystoimenpiteet ovat PwC Suomen käytettävissä. PwC Oy toteuttaa yhteiskuntavastuutaan monin tavoin, yksi niistä on yhtiön järjestämä Avoin raportti -kilpailun aatteellisille yhdistyksille ja säätiöille.
--
Valtiokonttorin Timo Laitisella hyviä ja huonoja uutisia
Kun kysyimme uudelta Yllätetään yhteiskunta -jäseneltä, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitiselta miten maa makaa, Timo kertoi asioiden olevan sekä hyvin että huonosti:
– Hyvää on se, että tästäkin lamasta noustaan ja valtion kassassa on rahaa. Kovin hyvä asia taas ei ole se, että vuoden 2010 budjetista neljännes on velkarahaa. Onneksi Suomi on kuitenkin sellaisessa asemassa, että velkaa saadaan edullisesti, luottoluokituksemme on EU:n paras. Tässä tilanteessa, jossa menot ovat pysyneet vähintään ennallaan samalla kun verotulot ovat pienentyneet, lainan ottaminen on oikea ratkaisu. Tämä lainanhankinta on osa Valtiokonttorin tehtävää.
Entä tulevaisuus? Timo Laitisen mukaan tästä lamasta nousun tekee edellisiä haastavammaksi suurten ikäluokkien eläköityminen. Huoltosuhde eli työssä olevien suhde ei työssä oleviin tulee muuttumaan radikaalisti.
– Haasteena tulee olemaan miten saadaan tuleva BKT:n kasvu katettua. Tuleva tilanne tulee asettamaan paineita verotuksen nostamiseen. Myös julkisella sektorilla vaaditaan merkittävää hallinnon sopeuttamista, sekä valtio- että kuntasektorin pitää siirtyä digitaalisen maailman vaatimaan toimintaympäristöön toiminnoissaan.
Valtiokonttori iso yhteiskuntavastuullinen toimija
Valtiokonttori kohtaa vuosittain peräti puoli miljoonaa suomalaista, joista n. puolet on valtion eläkeläisiä. Muille Valtiokonttorin asiakkaille on yhteistä se, että heidän elämässään on sattunut jotain yllättävää ja usein ikävää, esimerkkinä vaikkapa vuoden 2004 tsunamin uhrit ja heidän omaisensa. Valtiokonttori vastasi kaikista evakuointi- ja muista katastrofin uhrien omaisille sekä turmasta pelastuneille aiheutuneista kuluista. Uusimpana korvauskohteena on tuoreen Espoossa sattuneen ampumatapauksen uhrien omaisille maksettavat korvaukset.
90-luvun laman virheitä ei saa toistaa
Timo Laitinen korostaa, että tästä lamasta noustessa on pidettävä huoli siitä, ettei toisteta edellisen laman jälkeisiä virheitä. 90-luvulla kymmenet tuhannet työttömäksi jääneet päästettiin syrjäytymään vuosiksi, suuri osa heistä on edelleen ja pysyvästi työelämän ulkopuolella.
– Erityisesti tässä tilanteessa, jossa suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttama työvoimavaje on edessä, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa antaa nyt työttömäksi jääneiden syrjäytyä. Heidät täytyy pitää työkuntoisina koulutuksella sekä pitämällä huolta heidän henkisesti ja fyysisestä hyvinvoinnistaan.
Timo Laitinen heittää haasteen myös Yllätetään yhteiskunta -ryhmälle, joka jo edellisessä tapaamisessa keskusteli asiasta.
– Tämän voimavaran pitäminen työkuntoisena on voimakkaasti yritysten etujen mukaista, toki sen pitäisi olla myös valtion intressi. Kaikki ideat siitä, miten nyt työttöminä olevat ja mahdollisesti vielä työttömiksi joutuvat saadaan pidettyä työkuntoisina, ovat tervetulleita.
Yllätetään yhteiskunta -osallistumistaan kohtaan Timo Laitinen on utelias:
– Toimijalista on vaikuttava ja toivon Yllätetään yhteiskunnan olevan minulle ja Valtiokonttorille oppimisen ja uusien virkkeiden lähde.
---
Microsoftin Ari Rahkonen haluaa asettaa kohtuuttomia tavoitteita
Microsoft Finlandin toimitusjohtaja Ari Rahkosen mielestä ainoa tapa viedä asioita eteenpäin on asettaa mahdottomia tavoitteita – sellaisia, jotka projektin alkuvaiheessa tuntuvat mahdottomilta ja sen edetessä pakottavat luomaan jotain todella uutta.
– Juuri näin on käynyt brainstormingin synnyttämän hiilineutraali kunta -hankkeen kanssa. Siinä on ainutlaatuista myös se, että siinä on mukana niin paljon eri tahoja ja että osallistuvat kunnat ovat niin erilaisia. Hanke antaa kuntapäättäjille eväitä kuntiensa kehittämiseen samalla kun rakennetaan mahdollisuuksia uusiin bisnesinnovaatioihin, joiden avulla voidaan mitata onko eri toimenpiteillä todella merkitystä päästöihin.
HINKUssa alusta asti mukana ollut Ari Rahkonen on todella innostunut hankkeesta ja sen ainutlaatuisuudesta. Ajoitus on onnistunut, hiilineutraalius on monen yhtiön agendassa, myös kuntien ja muiden projektiin osallistuvien tahojen sitoutuneisuus on huippuluokkaa.
– Ei haittaa lainkaan, että hiilineutraalisuudesta ja kestävästä kehityksestä hypetetään, sehän vain merkitsee sitä, että asia koetaan tärkeäksi. Jo nyt HINKU on omalta osaltaan muuttanut asenneilmapiiriä Suomessa merkittävästi. On myös aivan oikea ja ainoa ratkaisu HINKU-hankkeen eteenpäin viemiselle, että projektin vetämiseen on perustettu yritys.
Ari Rahkonen näkee HINKU-hankkeessa luonnollisesti myös Microsoftille bisnesmahdollisuuksia:
– Microsoftin bisnesmahdollisuudet tässä hankkeessa liittyvät liikkumisen tarpeen vähentämiseen, jonka yrityksemme ratkaisut mahdollistavat. Samoin kuntien sisäisten ja niiden keskinäisten palveluiden kehittämisen alueella on mahdollisuuksia.
Entä Yllätetään yhteiskunta -ryhmän tulevaisuus?
– Uusien YY-projektien on oltava innovatiivisia. On synnytettävä ideoita, jotka käytäntöön vietyinä tuovat liiketoimintaa tai yhteiskuntahyötyä. Yllätetään yhteiskunnassa on vapaa ilmapiiri, ja koska ihmiset, eivät organisaatiot, innovoivat, se on kerrassaan herkullinen innovaatioalusta. Kenties uudet hankkeet syntyvät meitä lähellä olevista proaktiivisen terveydenhuollon innovaatioista ja tietoyhteiskunnan kriisistä?
Yrityskansalainen Microsoft keskittyy omaan osaamiseensa
Microsoftin mukaan tietoyhteiskunta kuuluu kaikille ja vastuullisena yrityskansalaisena se keskittyy siihen mitä osaa – luomaan tietotekniikalla mahdollisuuksia ihmisten, yritysten ja eri organisaatioiden koko potentiaalin toteutumiselle. Käytännössä tämä näkyy mm. eri vähemmistöryhmille toteutettavina palveluina ja tietoturvan edistämisenä.
– Edistämme verkkokasvatusta ja uusimpien tietoturvaratkaisujen avulla vanhemmat voivatkin jo valvoa ja ohjata lastensa tietokoneen käyttöä entistä paremmin. Luomme myös puitteita sellaisille ryhmille, joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen kuin valtaosalla suomalaisista. Olemme myös kytkeytyneet hallitusohjelmaan, joka pyrkii mm. tuomaan tietotekniikkaa pedagogiaan.
Omassa toiminnassaankin Microsoft tavoittelee pienempää hiilijalanjälkeä. Yritys sai ns. Green Office -sertifikaatin vuosi sitten, matkustamista on vähennetty 20 % vuoden aikana, energiajätteiden määrä on 60 % pienempi. Yrityksen autoissa on myös käytössä päästörajat.
– Meidän on ensin itse toimittava näiden arvojen mukaan, vasta sitten voimme auttaa asiakkaitamme, päättää Ari Rahkonen.
––––
Suora toiminta lähellä Deloitten Teppo Rantasen sydäntä
Yhteiskuntavastuu on olennainen osa kansainvälisen Deloitten yrityskulttuuria ja tapaa toimia. Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantasen mukaan myös Suomessa ollaan aktiivisia:
– Hyvä esimerkki on Deloitten Impact Day, jolloin deloittelaiset ympäri maailman kohdistavat typäivänsä vapaaehtoistyölle. Viime vuonna toteutimme Impact Dayn yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummien kanssa. Edellisenä vuonna yhteistyökumppanimme oli Suomen Lasten ja Nuorten Säätiö, jonka kanssa olemme mukana edelleen toteuttamassa paria hanketta. Aikaisempia Impact Day -yhteistyökumppaneitamme on ollut mm. Kustaankartanon vanhainkoti.
Deloitte on aktiivisesti mukana nykytaiteen museo Kiasman toiminnassa ja on yksi sen pääyhteistyökumppaneista. Sen myötä nykytaide on saanut jalansijaa myös Deloitten toimitiloissa Ruoholahdessa. Lisäksi yritys on toteuttanut yhdessä Kiasman kanssa innovatiivisia projekteja, joissa yhdistyy taide ja yritysyhteistyö.
Teppo Rantasen mukaan kasvotonta omistajaa ei ole olemassakaan. Jokaisen yrityksen tulisi miettiä myös nykyisessä taloudellisessa tilanteessa miksi sen tulee jatkaa yhteiskuntavastuunsa kantamista.
– Tässähän on kolme erilaista tulokulmaa: Ensinnäkin tietysti yhteiskunnan tulokulma, toiseksi yrityksen ja kolmanneksi toimintaan osallistuvan yksilön. Deloitten oman aktiivisuuden tarkoituksena on haastaa ajattelemaan vastuullisuuteen liittyviä asioita ja herättää keskustelua.
– Yrityksellä on toiminnassaan tietysti aina mukana myös sen omat intressit, korostaa Teppo.
– Yhteiskuntavastuun kantaminen konkreettisilla teoilla on valistunut tapa valvoa näitä omia intressejä. Normaalien ulkoisten yrityskuvatekijöiden lisäksi sillä on suuri merkitys kun kilpailemme parhaista työntekijöistä. He haluavat työskennellä vastuullisissa yrityksissä.
____
Veikkaus Oy:n Risto Nieminen etsii epäpyhiä yhteyksiä
Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Risto Nieminen oli mukana synnyttämässä Yllätetään yhteiskunta -yhteisöä. Riston mukaan tavoitteena oli löytää markkinointiviestinnällisesti "epäpyhiä yhteyksiä", eli keinoja yrityksille toteuttaa markkinointiviestintäänsä täysin uudenlaisella ja yllättävällä tavalla, kerroksittain. – Tällaista yllättävyyttä on vaikkapa Savonlinnan Oopperajuhlien mainos urheilujoukkueen paidassa. Tai se, että Veikkaus on mukana Hiilineutraali kunta -hankkeessa, sanoo Risto Nieminen.
– Meille ei yhteistyöstä ole minkäänlaista suoraa kaupallista hyötyä, mutta yrityskuvaa se taatusti rakentaa juuri yllättävyydellään.
– Yllätetään yhteiskunta -yhteisössä mukana olemisessa keskeistä ei ole oman yrityksen etu. Tärkeää on myös se mitä yhteisö yllättävyydessään antaa osallistuville henkilöille henkilökohtaisesti. Tapaamisissa joudutaan pohtimaan aivan erilaisia asioita kuin päivittäisessä työelämässä, korostaa Nieminen.
– Yhteisö opettaa ajattelemaan avoimemmin, pakottaa luopumaan monista luuloista.
Yllätetään yhteiskunta -yhteisön tulevaisuudelle on Risto Niemisen mukaan tärkeintä, että porukka löytää yhteisen sävelen. On oltava voimakas halu saada aikaan yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita konkreettisella tasolla ilman välitöntä hyötyä yritykselle.
– Hankkeessa valmistellaan asioita tavalla, joka tulee taatusti yleistymään. Toimitaan kaupallisin keinoin, tavoitteena yhteinen hyvä.
––––
Raision Matti Rihko korostaa maanläheisyyttä ja ekologisuutta
Raision toimitusjohtaja Matti Rihko oli mukana Yllätetään yhteiskunta -projektissa lähes alusta asti ja on innostunut sen ainutlaatuisesta konseptista:
– Onhan tämä ainutlaatuinen kuvio, kun ryhmä yritysjohtajia, jotka eivät ole välttämättä keskenään liikesuhteessa toimii yhdessä yhteishyödyllisten asioiden puolesta”, sanoo Matti Rihko.
– Maailmassa pitää miettiä miten yhteiskuntavastuuta voi toteuttaa maanläheisesti.
Raisio on ollut mukana HINKU -hankkeessa aivan alusta lähtien.
– Hiilineutraali kunta -hanke natsasi suoraan Raision ekologisiin tavoitteisiin ja ajatteluun. Esimerkiksi Mynämäellä on seurattu joukkoruokailuratkaisujen energiakulutusta ja sitä miten niiden toteuttamisessa voidaan säästää energiaa, kertoo Rihko.
Ekologisuus on olennainen osa Raision strategiaa. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi Raisio ilmoittaa Elovena-kaurahiutalepakkauksissaan ensimmäisenä maailmassa myös tuotteen kokonaisvedenkulutuksen.
Miten Matti Rihko haluaisi kehittää Yllätetään yhteiskunta -ryhmän toimintaa? Rihkon mukaan meneillään on vielä murrosvaihe, toimintahan on vielä aika lailla aluillaan.
– Hyvä asia on, että ollaan päästy liikkeelle jo konkreettisella hankkeella. Olen isänä myös varsin kiinnostunut lasten iltapäiväkerho -hankkeesta ja uskon, että Yllätetään yhteiskunta -ryhmä muuttuu monimuotoisemmaksi ja kehittää aivan uudenlaisia ajatuksia sitä mukaa kun jäseniä tulee lisää. Olen varma, että taatusti löytyy yrityksiä ja yritysjohtajia, jotka haluavat olla hyviä yhteisökansalaisia.
Matti Rihko toi Yllätetään yhteiskunta -toimintaan myös erittäin toimivan varamiesjärjestelmän.
– Kun tiedämme miten tiukkaa ajankäyttö on, olemme sopineet meillä Raisiossa, että jos en itse ehdi, meiltä on joka tapauksessa edustaja paikalla. Tämä on toiminut hyvin.
Uusille Yllätetään yhteiskunta -jäsenyyttä harkitseville yritysjohtajille Matti Rihko haluaa viestittää:
– Yllätetään yhteiskunta -ryhmän tapaamiset ovat todella hyvin hoidettuja. Devoi pitää niissä yllä juuri oikeanlaista selkärankaa – tilaisuus alkaa ajallaan, asiat käsitellään ja tilaisuus loppuu ajallaan. Tehokasta ja mielenkiintoista.
Matti Rihko esitti Talouselämä-lehden haastattelussaan mielenkiintoisia ajatuksia laman torjunnasta. Hän kutsui niitä viideksi lamansurmaksi:
1. Näe kuten 99. ”Numero 99 Wayne Gretzky meni aina sinne, missä kiekko oli seuraavaksi. Liiketoiminnassakaan ei kannata olla siellä, missä kaikki ovat nyt, vaan toimia sen mukaan, mitä tapahtuu ylihuomenna.”
2. Ole puolesta. ”Onnistut, kun toimit jonkun asian puolesta, etkä tyydy vain toimimaan kilpailijaa vastaan. Raisio on tehnyt näin liputtamalla ekologisen ruoan puolesta.”
3. Tee, älä kysele. ”Jos sinulla on erinomainen tuoteinnovaatio, kuten Elovena-välipalajuoma tai Benecol, ei kannata odottaa, että kuluttajat osaavat sitä pyytää. Usko omaan ideaasi ja luo itse kysyntä! Jos Henry Ford olisi uskonut kuluttajia, hän olisi tehtaillut aina vain nopeampia hevosia.”
4. Älä pöhise. ”Mopo keulii, kun kaikki innostuvat pöhisemään yhtä aikaa jostain asiasta. 15-vuotias haluaa näyttää, kuinka taitavasti hän ajaa pelkällä takarenkaalla – ja on kohta selällään. Ei pidä jäädä ihastelemaan, miten hyvin yrityksellä menee, vaan jatkaa arkista tekemistä.”
5. Valoa kohti. ”Kunnon sotamies Švejk sopi kaverinsa kanssa, että he tapaavat oluella sodan jälkeen kello kuusi. Maailma ei loppunut sotaan, ja tänään on vielä vähemmän syytä paniikkiin. Nähdään siis oluella laman jälkeen kello kuusi!”
Lähde: Matti Rihkon henkilökuva Talouselämässä.
––––
Aina Groupin Jaakko Nevanlinna korostaa malttia Yllätetään yhteiskunta -projekteissa
Aina Groupin toimitusjohtaja Jaakko Nevanlinna odottaa paljon Yllätetään yhteiskunta -projekteilta, mutta kehottaa malttiin:
– Olemme aktiivisesti mukana mm. Hiilineutraalit kunnat -projektissa. Luonnollisesti mukana olevilla yrityksillä on tavoitteena löytää uusia bisnesmahdollisuuksia, niin meilläkin. Uskonkin, että esimerkiksi erilaisilla Aina Groupin tarjoamilla virtuaaliratkaisuilla voidaan vähentää ihmisten fyysisen liikkumisen tarvetta paikasta toiseen ja näin vähentää päästöjä. Korostan kuitenkin, että ohjelmassa mukana olevien yritysten tulee edetä bisneksenteossaan maltilla. Ensin on saatava aikaan muutosta kuntalaisten ja muiden toimijoiden tavoissa toimia ja ajatella, vasta sitten voidaan tehdä bisnestä pitkäjänteisesti. Mielestäni tämänkaltaiset hankkeet ovat investointeja tulevaisuuteen
––––
Kouvolassa valmiudet iltapäiväkerhoihin
Propentus Oy:n markkinointi- ja myyntijohtaja Sami Laaksonen osallistui ensimmäiseen Yllätetään yhteiskunta -tapaamiseensa Veikkaus Oy:ssä 24.9., jossa erityisesti lasten ilmainen iltapäiväkerho -hankkeesta syntynyt keskustelu sai Samin innostumaan.
– Asia koskettaa minua sekä henkilökohtaisesti että yrityksemme kannalta. Hanke on erinomainen tapa jättää oma jalanjälkensä yhteiskuntaan ja sille paikkakunnalle, jossa toimii.
Kouvolan seudulla toimii jo paikallisten urheiluseurojen vetämiä maksullisia iltapäiväkerhoja. Toiminta on kuitenkin vielä hieman satunnaista eikä kerhoja ole tarjolla joka päivä. Esimerkiksi MyPa, Kouvot ja KPL ovat valmiita laajentamaan toimintaa ja tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman suuri osa 7-8 -vuotiaista lapsista. Tämän tavoitteen saavuttamiseen on osallistumisen maksuttomuudella suuri merkitys.
– Kouvolan seutu olisi erinomainen alue pilottihankkeelle, sieltä löytyy halua ja resursseja. Pohjatyö on jo tehty ja seurat ovat halukkaita tekemään yhteistyötä keskenään. Kun mukana on eri lajien toimijoita, pystytään lapsille tarjoamaan vaihtoehtoja.
Sami Laaksosen mukaan Kouvolan seudulla voitaisiin pilottihanke laittaa liikkeelle jo vuodenvaihteessa, kehittää sitä talven ja kevään aikana ja kokemusten mukaan jatkaa ja laajentaa sitten syksyllä 2010.
Sami Laaksonen näkee Yllätetään yhteiskunta -yhteisössä mukana olossa myös bisnesmahdollisuuksia:
– Ehdottomasti, emme me muuten olisi mukana. Mahdollisuuksia löytyy kontakteista toiminnassa mukana oleviin yrityksiin, samoin vaikkapa Hiilineutraali kunta -hankkeeseen liittyvä sähköinen asiointi liittyy meidän toimialaamme.
Vuonna 2003 perustettu Propentus Oy työllistää tällä hetkellä 27 ammattilaista Kouvolassa ja yhden Liettuassa. Yrityksellä on vankka kokemus käyttöoikeuksien hallintaan liittyvien prosessien ja järjestelmien kehittämisessä sekä yrityksille että julkiselle sektorille.
---